Yö kupa-pitissä, valkoisen miehen kuopassa - Coober Pedy 7.-8.12.2011

Yö Radeka’s Undergraound Backpackers & Motel 79 AUD (60€)
Pitsa paikallisessa John’s pitseriassa 17 AUD / kpl (13€)

*** Juhanan jupinat *** 

Paikan valinnan anatomiaa: Coober Pedy

- Hei, mä löysin kivan paikan! Coober Pedy!
- Ai.. Mitä siellä on?
- Tän mukaan kaivoksia ja autonromuja!
- Mitään muuta? Hieno luonto, mukava keli?
- Matalaa puskaa siellä missä ei oo kaivettu ja +45c tähän aikaan vuodesta
- Mut hotla varmaan mukava. Allas, oma kylppäri hiustenkuivaajalla, lyhyt matka ytimeen..?
- Vanhassa kaivoksessa 6,5m maan alla. Lähin vessa rappuset takas ylös ja ulos. Just niinku siellä kylän ytimessä.
- No jotain nähtävyyksiä ees?!
- Etelä-Australian 5500km pitkä koira-aita jotain 50km pohjoiseen ja maanalainen kapakka!
- Mut tää on jossain ihan lähellä eikö?
- Alicesta 685km ja Adelaideen 846km. Bussilla noin 8h, muita vaihtoehtoja ei oikein ole.
- No mitä hittoa me siellä tehtäis...?
- Sieltä tulee 4/5 maailman opaaleista. Ostetaanks yks sulle?
- Ai jaa, no joo, lähetään vaan!

***

Matka Alicesta kohti etelää taittui vaihteeksi päiväbussilla. Bussissa oli mukavasti tilaa, joten matkustuspäivien sijoittaminen keskelle viikkoa on selvästi kannattanut. Päiväbussin murhe kuumina kuukausina on ylikuumentuminen, mutta tällä kertaa emme olleet myöhässä kuin vajaan tunnin verran. Matkalla ylitettiin Etelä-Australian osavaltion raja, käännettiin kelloja tunti eteenpäin kesäajan takia (GMT +10.5h) ja kadotettiin puut pannukakkumaisemasta kokonaan. Määränpäämme oli yhdeksän tunnin ajomatkan päässä keskellä aavikkoa sijaitseva Coober Pedy, jossa on kuvattu mm. elokuvat Mad Max III, Ground Zero ja hupaisa Priscilla, Queen of the desert.

Erämaabussimme kuumeni kuin maa täällä tähän aikaan vuodesta konsanaan

Elokuviakin tunnetumpi Coober Pedy on kuitenkin opaalikaivoksistaan ja sanovatkin sen olevan maailman opaali-pääkaupunki. Noin 3000 asukkaan kaupunkiin on rantautunut peräti yli 40 maan kansalaisia rikkauksien toivossa. Miehet kaivavat opaalia ja rouvat myyvät niistä tehtyjä kauniita koruja myymälöissään. Kaupungissa kävellessä on vaikea uskoa, että täällä on juuri mitään elämää, sillä rakennuksia on näköpiirissä todella vähän. Kesäkuukausina täällä on erittäin kuuma ja tästä syystä ovat paikalliset keksineet kaivaa kotinsa maan alle, jossa lämpötila on aina vuoden ympäri 23 asetta ja maanpäällinen rakennus on hyvin nimellinen osa koko rakennelmaa. Suurin osa paikallisista turistien majoituksista on nykyään myös maan alla ja me tietysti varasimme yösijamme yhdestä tällaisesta. Päivä oli jo vaihtunut illaksi ja pimeys laskeutui kaupungin ylle, kun tallustimme majapaikkaamme Radeka’s Undergraound Backpackers & Motelliin abbisten huutaessa tienristeyksissä humalaansa.

Huoneemme sijaitsi 6.5m maanpinnan alapuolelle ja siellä todellakin oli mukavan vilpoisaa. Suihkut ja vessat jaettiin muiden matkalaisten kanssa, mutta meidän doublessa sentään oli ovi, joka taas halvoista dorm-huoneista puuttuu kokonaan (hintakin niissä vain 25AUD). Kaikkialla oli todella siistiä ja muutenkin Millan yllätykseksi viihtyisää. Mittari ulkona näytti vielä +32 astetta yhdeksän aikaan illalla ja me suuntasimme paikallisten rakastamaan John’s Pitseriaan syömään vuonna 2010 Australian parhaiksi äänestetyt pitsat.

Seuraavana päivänä päästiin sitten todistamaan vuodenaikaan nähden erittäin epänormaalia ilmiötä, sadekuuroja. Lämpötilakin siinä samalla tipahti +23 asteeseen, kun se paikallisten mukaan on yleensä joulukuussa +45 astetta! Onneksi sade oli lähinnä tihuttelua ja pieniä kuuroja, joten saimme hieman nähtyä mistä on Coober Pedy tehty: ystävällisistä ja auttavaisista ihmisistä, autonrotiskoista, kivikasoista joissa myös turisti saa noodlata ilmaiseksi ja korumyymälöistä. Kun etsinnöistä huolimatta ei omaa opaalikiveä löytynyt, niin suuntasimme ihastelemaan valmiita tuotteita opaalikoruja myyvään liikkeeseen. No eihän sieltä tyhjin käsin lähdetty, mutta Millan yllätykseksi se oli J tällä kertaa, joka kannusti muiston ostamiseen ja ilmoitti oikein maksavansa osan korusta! Kyllä nyt rouvan kelpaa laittautua tulevissa kohteissa taas kaupunkikelpoiseksi, kun on korut ja kaikki

Martin, majapaikkamme omistaja, sanoi pyörittävänsä Radekaa enää 3 vuotta

Omakätinen noodlaus ei tuottanut kimaltelevaa tulosta

Tämä kimalteleva yksilö löytyi kuitenkin läheisestä korumyymälästä

Päivä yöbussin lähtöä odotellessa meni yhdessä hujauksessa. Jos emme olisi jo maksaneet Adelaidesta yöpymisiä, niin olisimme ehdottomasti jääneet vielä toiseksi yöksi. Silloin olisi ollut paremmin aikaa osallistua muutaman tunnin retkelle kaivoksiin ja aavikolle tai ainakin yölliselle tähtien katselu (stargazing) retkelle. Paikalliset tekevät myös täällä olon niin kotoisaksi ja kaikkensa turistien viihtyvyyden eteen. Kadulla vastaan tullut mummeli pysäytti meidät ja halusi heti neuvoa, että missä pääsee uimaan ja kertoa että kirjastossa pääsee ilmaiseksi nettiin, jos tarve tulee (kumpaankaan emme ehkä olisi sattuneet eksymään omin päin). Hotellimme omistaja Martin oli hauska Tasmaniasta aavikolle 16 vuotta sitten kotiutunut herra, jonka kanssa vierähti iltapäivä rupatellessa niitä näitä mukavia. Suosittelemme erittäin lämpimästi parin yön pysähdystä Coober Pedyssä ja yöpymistä Radeka’s Undergroundissa.

Piste, mistä johdotkaan eivät jatka eteenpäin

Parasta ennen Korean sota

Katolla on pari piippua sekä maaperä

Budjettipunkka

Kerrostalo kolmella rapulla

Hammaslääkäriasema mallia trailer kylän paraatipaikalla radiomaston (!) vieressä

...etteivät hiekkamyrskyn aikaan saapuvat vieraat talloisi tulppaaneita