Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Ystäviä kohteessa - Khao Lak 22.-27.3.2012

3.4.2012

Ystäviä kohteessa - Khao Lak 22.-27.3.2012

Minibussi Ko Lanta – Khao Lak 600 Baht / hlö (n. 15€)
Majoitus Motive Cottage Resort 30€ / yö. Sis aamiaisen ja kaikki mukavuudet
Skootterin vuokra 200 Baht / vrk (n. 5€)
Bensalitra 40 Baht (n. 1€)
Thai buffet 109 Baht / hlö (n. 2.70€)





Rantakoomasta herättyämme tönötimme jälleen klo 7:00 aamulla rinkkojemme kanssa tienvarressa kuljetusta odottelemassa. Hiekka vain pöllysi kun 25 minuuttia myöhemmin minibussi kaartoi paikalle. Kaikenmoinen odottelu on muodostunut niin arkipäiväiseksi, että yksi puolisen tuntia menee lähes silmänräpäyksessä. Matkalla J kyseli, että monelta pitäisi olla perillä, mutta Millalla ei ollut asiasta mitään käsitystä. Vastakysymys olikin, että onko sillä mitään väliä? Käytännössä ei ole, sillä perillä ei olla yhtään nopeammin vaikka arvioidusta ajasta olisikin jonkin moinen käsitys. Siihenkin ollaan totuttu, vaikka sitä aika ajoin tuleekin tavan vuoksi kysyneeksi.


Parempi vaan olla tietämättä kellonaikoja, sillä tieto lisää tuskaa ja tuska voi nostattaa hikikarpalot otsalle (ihan kun ei muuten hikoiltaisi). Krabissa oli odotetusti minibussin tyhjennys ja odottelua. Meille sanottiin, että on tunti aikaa käydä vaikka syömässä ja klo 11:00 lähtisi bussi kohti Khao Lakia. Bussi lähti kyllä, mutta vain me kyydissä ja matka veikin vain toiselle toimistolle. Siellä sitten istuttiin sohvalla ja odoteltiin tietämättöminä vielä klo 12:00. Aika kului muiden turistien kansalaisuuksia arvaillessa ja omistajan pikku pojan leikkejä ihmetellessä. Lopulta joku sanoi, että nyt mennään, nousimme bussiin ja pääsimme perille kohteeseen. Khao Lakiin päästiin siis peräti valoisaan aikaan ja ehdittiin nauttia uima-altaan lisäksi vielä mukavasta huoneesta, joka sai oikein erityispisteitä puulattiasta ja leponurkkauksesta.


Illaksi olikin luvassa oikein erityistä ohjelmaa, sillä Khao Lakiin tulimme tapaamaan Millan vanhaa ystävää Mikkoa. Pitkästä aikaa vietimme illan ravintolassa syöden ja juoden ja sitten vielä juoden. Aamuyön tunteina kömmimme takaisin hotellille ja seuraava päivä menikin amatööreillä vaakatasossa. Muutenkin Khao Lakin päivät otettiin totuttuun tapaan rennosti, eli ei suuremmin stressailtu lähistön vesiputouksien ihmettelystä tai muistakaan lomalaisille suunnatuista aktiviteeteista. Rantojen ja uima-altaan lisäksi tutustuimme ainoastaan vuoden 2004 tsunamia käsittelevään museoon ja kävimme katsomassa poliisivenettä, joka seisoo pitkällä sisämaassa. Kohtalokasta päivää ei ole täällä unohdettu, mutta ihmiset ovat jatkaneet elämää uudelleen rakentamisen jälkeen ja iloitsevat siitä, että turistit ovat löytäneet tiensä uudelleen näille kuvan kauniille rannoille.


Hotellimme ei sijainnut rannalla ja matkaa kävellen oli laiskamadoille liiaksi, joten vuokrasimme mopon. Sillä unohduimme huristelemaan hieman aiottua pidemmälle ja sattumalta J käänsi mopon keulan päätieltä juuri oikeassa tienristeyksessä vasempaan. Hetken viidakon ja palmuplantaasien halki johtavaa tietä ajettuamme pilkahteli rannan tuntumassa puiden välistä kauniita hiekkadyynejä. Mopo tottuneesti parkkiin ja lähemmin tarkastelemaan. Dyynin ja sillä sijaitsevan bambumajan välissä oli syvempi lätäkkö. Rannassa oli kuitenkin kyltti, joka kehotti soittamaan kelloa, jotta tietävät tulla veneellä noutamaan. Hetki arvottiin, että mitäköhän miljoonia sekin hupi taas maksaisi, mutta päätettiin ottaa riski. Sen verran paljon eksoottiselle dyynille pääsy houkutti.

Retrotyylikäs Eino-mopomme


Venematka ei varsinaisesti maksanut mitään (paitsi, että me kyllä tipattiin) ja perillä bambumajasta ostettavat appelsiini-shaketkaan ei pulittaneet normaalia 80BHT enempää. Rantatuolit ja varjot olivat asiakkaille ilmaisia, joten laitettiin tietysti heti parkkiin. Parin euron paratiisijuomat hyppysissä paistateltiin ja välillä pulahdettiin turkoosiin veteen. Päivähän se siinä vierähti ja lopulta poika souti meidät takaisin mopomme luokse.

Rantsulla oli tilaa rentoutua


Viimeisen Khao Lak illan kunniaksi Mikko tutustutti meidät vielä Thai buffettiin. Mahtava tapa viettää iltaa hitaasti syöden ja hyvästä seurasta nauttien. Buffetpöydästä noudettiin lihat ja muut grillattavat ja siinä sitten paisteltiin menemään samalla, kun muisteltiin nuoruusvuosien kommelluksia. Eiköhän näillä eväillä taas pärjäillä siihen saakka, kunnes Suomessa seuraavan kerran ystäviä tavataan!

Thai-buffet on kokeilemisen arvoinen


Pepsi-Challenge

Kaverukset vuosien takaa :)


Tunnisteet: , ,

3 kommenttia:

4. huhtikuuta 2012 klo 8.05 , Blogger Inka kirjoitti...

Aijai miten lokoisan näköinen ranta! Reissu tuommoiseen paikkaan kyllä kelepais tämän -10 "kevään" keskelle! Ja mahtava asenne teillä, eipä sillä kellolla varmaan täälläkään maailman äärissä olis mitään väliä, jos osais semmoisen asenteen ottaa.

 
4. huhtikuuta 2012 klo 14.37 , Blogger Milla - Pingviinimatkat kirjoitti...

Se onkin sitten ihan eri asia, että kuinka me ylläpidetään vielä Suomessakin tuo asenne ;) Täytynee palaillaa lueskelemaan omia juttuja sitten siinä vaiheessa, kun alkaa lipsumaan!

 
9. huhtikuuta 2012 klo 21.57 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hihi, mä tossa arvailinkin lukiessani, että mahdanko itsekin tuntea tuon Mikko-tuttavuuden, kun ei ollut mitään hajua kenestä Mikosta on kyse, arvailut vahvistuivat, kun mainitsitte nuoruusvuosien muisteloista...
Ihanan näköistä tuolla dyynillä ja vähänkö kävi zäkä, kun sen löysitte sattumalta!
Siellä alkaa nyt jo päivät käydä vähiin, mutta onneksi elämä jatkuu Suomessakin ;)
Haliterkuin Lisbetti

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu