Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Pyörä valmiina pyörimään

24.3.2012

Pyörä valmiina pyörimään


Viikot vierivät hurjaa vauhtia ja tuntuu, että reissu loppuu ennen kuin huomataankaan. Ei vaiskaan, onhan tuo kotiin paluu ollut viime aikoina mielessä monestikin. J totesikin ääneen, että koko paluun ajatteleminen pitää nyt lopettaa, koska muuten tässä unohtuu nauttia lähes kuukauden verran reissusta!

Hetki jolloin Lufthansan renkaat laskeutuvat Helsinki-Vantaalle, on ollut paljon mielessä mitä lähemmäksi paluupäivä on tullut. Sen ympärille kietoutuu samanlaista positiivista jännitystä, kuin mitä aikoinaan reissuun lähtö. Puolimatkan tunnelmissa Milla sanoi, että ei osaa oikein ikävöidä kotia ja arkea, kun ei tiedä missä ne keväällä tulevat olemaan. Puolisalaa sitä haaveiltiin, että nuo asiat sitten järjestyisivät omalla painollaan kuin itsekseen. Haaveet kävivät tältäkin osalta toteen ja oravanpyörä on valmiina Helsingissä odottamassa. Enää tarvitaan meidät juoksemaan siihen, heh.


Toban kauniisiin järvimaisemiin saapui viesti Millan vanhalta kollegalta. Tiimissä olisi keväällä paikka vapaana ja tulisi olla entiseen esimieheen yhteydessä, jos kiinnostusta löytyy. Löytyihän sitä ja Penangista käsin Skypen välityksellä sovittiin, että Milla palaa vanhoihin tuttuihin hommiin paluuta seuraavalla viikolla. Työkuvioiden ollessa selvillä, niin alkoi päässä tietysti heti raksuttamaan asuntokuviot. Meillä oli todella kiva koti keskustan tuntumassa lähdön aikoihin. Nyt kun katsottiin asuntoja vanhoilta nurkilta, niin nousi auringon pöhöttämä tukka vaan entisestään pystyyn (no okei, vaan toisella meistä) huikeiden hintojen johdosta. Hyväksyttiinkin heti se tosiasia, että asuntoa tuskin löytyy ennen kuin olemme takaisin Suomessa.

Eräänä iltana kurkistus Facebookiin kuitenkin kannatti. Siellä vanha tuttu huhuili, että olisiko joku asuntoa Punavuoresta vaille. Nopeat söivät hitaat ja noin tuntia myöhemmin oli sopimuspaperit sähköpostissa ja meillä tiedossa osoite jonne roinamme J:n äidin nurkista kannetaan! Saamme avaimet heti palattuamme käteen ja voimme aloittaa paluun arkeen muuttokuorman siivin! 


Uusi arki tulee pyörimään hyvinkin samanlaisten raamien sisällä aina työmatkaa ja lähi-Alepaa myöden. Voidaan siis sanoa, että kotona sitten ainakin tiedetään kirjaimellisesti mitä nurkan takaa löytyy, sillä asunto on vanhasta vain viiden korttelin päässä. Juuri nyt se kuulostaa erittäin hyvältä. Aika sitten näyttää miten me olemme muuttuneet sen arjen ulkopuolella vai olemmeko ollenkaan. Asioilla on tapana järjestyä ja nyt kyllä järjestyi erinomaisesti ilmaan minkäänlaista stressiä. 
 

Ennen paluuta on kuitenkin vielä hyvä tovi aikaa nauttia vapaudesta, hitaista ja rauhallisista aamuista, laatuajasta kahden kesken, huikeista maisemista, auringosta, lämmöstä ja ennen kaikkea ajasta ilman velvollisuuksia. Vielä otetaan ilo irti siitäkin, että omaisuus on kahdessa rinkassa, mutta samalla hykerrellään jo tyytyväisinä, kun tiedämme minne ne sitten hetken päästä lopullisesti puretaan.


Pian nämä kapsakit onkin sitten jo purettu kaappeihin... 

Tunnisteet: ,

8 kommenttia:

24. maaliskuuta 2012 klo 16.35 , Blogger Voikukkapelto kirjoitti...

Ihan mahtavaa, kuinka asiat tuppaavat järjestyä. Hieno juttu. Ja nyt ei tarvitse enää sitä murehtia, vaan saa rauhassa keskittyä olennaiseen :)
Hauskat kuvat... huikea hyppy! ;)

 
26. maaliskuuta 2012 klo 6.32 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Juu, kyllä se kummasti helpottaa kun tietää mitä sen ruisleivän eteen tekee ja missä sen aamiaisensa kuukauden kuluttua syö. Pääsee sitten taas miettimään sisustuskuvioitakin ;)

 
27. maaliskuuta 2012 klo 13.40 , Blogger Satu VW kirjoitti...

Ha ha, teillä tosiaan on se oravanpyörä valmiina odottamassa! Mutta on kyllä hieno homma että kaikki on järjestynyt noin mallikkaasti tienpäältä odottelemaan paluuta. Ja sitten voi tosissaan nauttia loppureissusta kun ei tarvitse stressata siitä miten kotona saa asiat taas kulkemaan. Joten hyvää matkanjatkoa vielä loppumetreillekin!!! :)

 
27. maaliskuuta 2012 klo 14.10 , Blogger Tickler kirjoitti...

Onpa kiva kuulla, että Suomeenkin on järjestynyt hommat noin sutjakkaasti matkan varrella.

Mutta tosiaan, muistakaa nyt nauttia loppureissu vielä, tiedä milloin seuraavan kerran pääsette reissuun, kun pyörä taas pyörii :).

 
28. maaliskuuta 2012 klo 5.05 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Kiitos Satu! Nautimme ehdottomasti viimeiseen asti ja onneksi tässä on vielä paljon kaikenlaista blogiin rustailtavaa Suomeen paluunkin jälkeen, niin pääsee samalla vähän fiilistelemään :)

 
28. maaliskuuta 2012 klo 5.08 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Seuraavat reissut on onneksi jo suunnittelilla :) Niistä tosin selvittävä niin, että pyörä kotona pyörii samalla, eli ihan täysheittäytymistä ei ole tiedossa kyllä varmaan tällä vuosikymmenellä nyt ainakaan. Toivottavasti siitä pyörän pyörimisestäkin nyt sitten osataan nauttia ainakin jonkin aikaa :)

 
29. maaliskuuta 2012 klo 14.33 , Blogger Liisa kirjoitti...

Kyllä edelleenkin on vielä päiviteltävä, miten upeasti kaikki "kotona" järjestyi, melkein kuin itsestään :) Happy for youuu!!!
Mutta onpas outo kuva Milla-murusta..hih, jos tulisit ton näkösenä kadulla vastaan, niin voi olla, että en tuntis ;DD

 
29. maaliskuuta 2012 klo 18.16 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

No tuon näköinen jos kävelee vastaan, niin voit olla varma ettei ole meikä kyseessä, sillä olenhan lähes blondi nykyisin ;) -Milla

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu