Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Valokuvaamista reissublogiin - 19 000 reissukuvaa myöhemmin

17.3.2012

Valokuvaamista reissublogiin - 19 000 reissukuvaa myöhemmin

Erityisesti ranta-alueet ja korkeat paikat houkuttelevat blogikuvaajia luokseen

Kun tuli aika blogata valokuvaamisesta tuntui luonnollisimmalta kirjoittaa "ohjeita itselleni" henkinen listaus. Kaksitoista kohtaa aiheesta mitä kameran takana ainakin pitäisi tapahtua ja miksi, jotta Pingviinimatkat olisi mukavaa katseltavaa.

  • Pitäisi jaksaa olla valmis, rohkeutta mennä tilanteisiin ja ennen kaikkea nähdä vaivaa. Näistä viimeisen  sanomisen helppous yllättää kun palaa samoilemasta läpimärkänä, kengät kurassa ja 2kg murikka kaulassa toistakymmentä kilometriä viidakkoa viisaampana. 
  • Aivan kuten Suomessa vaihtuu maailmallakin vuorokausi sekä sää. Yö- ja myrskykuvat ovat tärkeitä siinä missä kauniit rannat ja komeat lumihuiput 

370 sekunnin valotusaika (bulb) tuo Sydneyn komeimman puolen kauniisti esiin (f/22, ISO100)

  • Ihmiset kiinnostavat ihmisiä. Vaatii joskus pokkaa mutta harvoin kukaan kieltäytyy kohteliaasti kysyvältä. Muut turistit lienevätkin hankalimpia kuvattavia. 

Jusuf & Frank. Pyydä aina lupa ennen kuvaamista, ja mieti oletko valmis maksamaan. Tämän tarjosi talo.

Lapset pitävät esiintymisestä, mutta 1/200s on toisinaan liian hidas suljinaika liukasliikkeiselle vekaralle (oikealla)

Jos kuvaat katutaiteilijaa, muista antaa se lantti tai vaikka kaksi

  • Otoksia pyrin aina ottamaan useamman samasta tilanteesta. Se toinen tai kolmas on kuitenkin parempi (tai ainakin vertailukohta).
  • Välttämme julkaisemasta similaareja tai useita kuvia samasta asiasta postauksissamme. Yksi kuva kertoo yleensä tarpeellisen, viisi laittaa lukijan skrollaamaan. Jos parasta kuvayksilöä on vaikea valita, poistan huonoimman ja uusi yritys. 100% suurennetuissa tasavahvoissa hitain ISO voittaa (Scott Kelbyltä luettua), ja mikäli ISO-arvotkin samat, pidän kuvan jolla mielestäni hauskempi numero. Koska usein tuoreimmat kuvat tuntuvat parhailta, kannattaa kansio käydä uudestaan läpi vaikka viikkoa myöhemmin.
  • Eri tyyleillä, objektiiveilla ja suotimilla kuvaaminen virkistää kuin myös jatkuva uuden testaaminen sekä ideointi. Uudet kuvakulmat tekevät myös maisemasta uuden,  valotuksen mittaustapojen vaihto tuo kohteita uusin tavoin esiin ja eri kuvankäsittelymetodien kohtuukäyttö piristää.

Ainakin keskimittaiselle uusi kuvakulma

ND400 suodin sallii pidemmän suljinajat paisteessa ja HDR-käsittely tuo kuvasta paljon uutta esiin

Filmikäsittely on in myös kansan keskuudessa kiitos iPhonen hipstamaticin tai mikä nyt onkaan,
ja se pelasti tämän otoksen. Kuvan saadakseni jouduin menemään hotellin ylimmän kerroksen
konferenssitiloihin, josta vartija minut yllätti. Näytin kameraani, kerroin olevani foto-mies pohjolasta
ja pyysin voisiko vartija avata keskimmäisen neukkarin ikkunan, jotta saan fotoiltua allasta.
En tiedä ketään muuta, joka pelkissä vaaleanpunaisissa uimasortseissa onnistunut samassa. 

  • On oltava itsekriittinen. Ei ehkä Sibelius ja poltettu sinfonia tyyliin, mutta säilyttää vain oikeasti onnistuneet (tarkkuus, aihe, kuvakulma, sommittelu, taivaassa ja maassa värit jne.) otokset. Itselläni talteen jää noin 30% otetuista, joista blogissa julkaistaan vain juttuun sopivimmat. Ei siis välttämättä parhaita, vaan sopivimmat. Toki kuvakin voi toimia tekstin innoittajana.

Kun sommittelu ajoi tarkkuuden ohi. Osasuurennos on alkuperäisestä 21mp kuvasta eikä enää havaittavissa blogin 900x600 koossa.
Kuva, joka onnistui juuri kuten halusin 10-15 yrittämän jälkeen. Otti aikansa keksiä oikea suljinnopeus (3.2s) ja milloin
laukaista kun spora tuli näköpiiriin, niin ettei taustan kioski jää piiloon. Utuinen hahmo oikealla on ekstraa. 

  • Kuvat käsittelen aina ainakin rajauksen, valkotasapainon ja histogrammin ("käyrät") suhteen. Kohtuullinen kohina ja pienoinen epätarkkuus eivät blogikuvakoossa (kompressoin kokoon 900x600) maailmaa kaada. RAW-formaatissa kuvaavana jää editissä liikkumavaraa vielä todella paljon.

Faithful (ylempi) suoraan kamerasta ei vaan näytä siltä kuin silloin näytti. Alla käyritelty versio

  • Säännöllisyys. Kuvaan joka päivä, ja varmuuskopioin koneelta ulkoiselle kovolle kerran viikkoon sekä aina ennen pidempää siirtymäetappia. 
  • Oma kuvauskalustonsa sen toimintoineen kannattaa tuntea hyvin. Kaikki säätimet ja namiskat pitäisi pystyä ruuvailemaan paikalleen pilkkopimeässä pelkällä käsikopelolla kovalla varmuudella. Toista mahista kun ei välttämättä saa. Myös objektiivin vaihto kassista nokalle ja toinen takaisin ilman aputasoja on usein tarpeen.
  • Vaikka kiipeäisin vuorelle kivivyörymien seassa kaatosateessa, pyrin pitämään kameran viiden sekunnin päässä ikuistetusta hetkestä.  

Milla kuvaa kurpitsaa ja J kiipeää 5s valmiustilassaan kohti puuman luolaa

  • Laitteistaan kannattaa pitää hyvää huolta, optiikka ja kenno täplättömän puhtaina. Objektiiveissa etulasia suojaava suodin (esim. uv0 tai rantakohteissa cir.pol) voi pelastaa päivän, viikon tai loppumatkan. Kun kameran päivämäärä ja kellonaika ovat ajan tasalla löytää paremmin vastauksia kysymyksiin mitä ja missä. 

Otsikossa mainittu 19 000 laukaisua on todellakin se määrä kuvia, joita olemme näpsineet kuluneen 5kk aikana. "Pikkaraisella" eli pääosin Millan operoimalla Canon 550d:llä kokonaislaukaisujen määrä noussut
16 000:sta 22 000:een, ja "Monster MarseII", 5D mkII, saanut kontolleen 13 000  Kodak-momentia.


Tunnisteet:

9 kommenttia:

18. maaliskuuta 2012 klo 20.25 , Blogger Satu VW kirjoitti...

Erinomaista tekstiä, tuli itsellekin monta hyvää "muistinvirkistystä". Varsinkin tuon tuntemattomien ihmisten kuvaamisen koen vaikeaksi, siksi on monta hyvää mahdollista kuvaa jäänyt joko ottamatta tai julkaisematta. Pitäisi vaan rohkeammin lähestyä ja kysäistä lupaa. Ja olen niin samaa mieltä blogissa julkaistujen kuvien määrästä samasta kohteesta, joskus sitä kyllä innostuu ja unohtaa tämän kohdan, mutta ei sitä yleensä kovin montaa samantapaista kuvaa jaksa tuijotella...

Tätä postausta lukiessa tuli kyllä mieli lähteä kamerakauppaan ostoksille, varsinkin noita filttereita voisi omaankin hyvin yksinkertaiseen arsenaaliin lisätä. Ja se oman kameran kaikkien nappuloiden tuntemus auttaisi myös paljon..... :)

 
19. maaliskuuta 2012 klo 16.22 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Hauska, että pidit jutusta! Tuntemattomien ihmisten kuvaamisessa (ainakin meitä) auttanut toistemme yllyttäminen ja esikuvanani pitämäni aussitäti Sheila Smartin kuvien katselu. Jotain mihin pyrkiä ilman että "tarvitsee" hasselbladia tai kolmea salamaa :)

Filttereistä suosikkini on pyöröpolarisaatiosuodin, jolla pystyy poistamaan heijastukset (esim. makroissa tai näyteikkunoista, vedestä jne.) ja saa lisättyä syvyyttä mm. taivaaseen.

-J

 
20. maaliskuuta 2012 klo 8.38 , Blogger Norppa kirjoitti...

Aivan mahtava juttu! Mä olen niin aloitteleva valokuvaaja, että mulle oli tässä paaaljon uutta, kiitos siis! Olette kyllä taitavia kuvaajia, nää kuvat on sellaisia, että itse saan vain uneksia moisten ottamisesta. :)

 
21. maaliskuuta 2012 klo 6.39 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Todella kiva kuulla, että voidaan tarjota jotakin uutta ja ehkä pari vinkkiä myös sinne ruudun toisellekin puolelle. Olen kyllä monta kertaa ihastellut sinun otoksia ja erityisesti purjehdukseen liittyvien kuvien fiilistä, joten aloittelijaksi en sinua kyllä arvaisi ;)

-Milla-

 
27. maaliskuuta 2012 klo 13.41 , Blogger Satu VW kirjoitti...

Kiitos vinkeistä, täytyypä katsastaa tuo suodatin. Ja olen tosissaan itse sen verran aloitteleva kuvaaja että täältä teidän blogin puolelta on ollut kiva fiilistellä minkälaisia kuvia sitä voi ottaa. Jos osaa. :)

 
31. maaliskuuta 2012 klo 9.43 , Blogger Anna kirjoitti...

Kadehdittavan hyviä kuvia, kamerakauppaan/valokuvauskurssille tekisi mieli! En ole tosin ehkä ihan noin reipas että joka myrskyyn syöksyisin :)

 
31. maaliskuuta 2012 klo 17.28 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Tervetuloa Anna mukaan ja kiitos mieltä lämmittävistä kommenteistasi tähän, sekä Melbournen juttuun :)

 
22. kesäkuuta 2012 klo 16.57 , Blogger Petra Pauliina kirjoitti...

Kiitos Satu vinkkauksesta tähän blogiin - rakastuin välittömästi Pingviinimatkalaisiin!

Opiskelijanrenttuna saan vielä haaveilla kaukomatkoista ja "leikkijärkkärini" (450D) varustelusta, mutta haaveilla saa ja ihailla muiden matkoja ja kuvia :) Hyppään siis mukaan matkailun ja valokuvauksen maailmaan.

Hyvää juhannusta sekä Satulle että Pingviinimatkalaisille! :)
-Petra

 
28. kesäkuuta 2012 klo 22.17 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Tervetuloa mukaan Petra Pauliina!
Järkkärisi on varsin etevä peli ja silläkin saa otettua ihan huippu otoksia.
Aurinkoista ja rentouttavaa kesää toivottaen :)

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu