Helpotusta salmiakki- ja jugurttikaipuuseen – Koh Lanta 7.-11.3.2012

Matka Langkawi – Satun – Trang – Koh Lanta 110 MYR / hlö (n. 22,50€)
Majoitus Heart Inn Hotel 18,80€ / yö sis. Ilmastointi, lämmin vesi ja wifi
Skootterin vuokra 2 vrk 400 Baht (n. 10€). 1 vrk kaikkialla 250 Baht
Bensalitra 40 Baht (n. 1€)
Riisi- tai nuudeliateria ravintolassa 100-120 Baht (n. 2-3€)
Iso Chang 45-120 Baht (n. 1€ kaupassa - max 3€ ravintolassa) 

Vaikka pidämmekin Malesiasta todella paljon, niin oli aika jatkaa matkaa uusille apajille Thaimaan puolelle. Maassa ollaan käyty ennenkin, mutta pääkaupungin lisäksi tällä vuosituhannella ainoastaan Koh Changin saarella. Olikin jo korkea aika tutustua hieman maan eteläisiin osiin, joihin niin kovin monet suomalaisetkin vuosittain matkaavat.

Langkawilta pääsee Thaimaan puolelle lautalla. Mikäli ei halua suunnata kauniille pikku Koh Lipelle, niin jää vaihtoehdoksi ottaa lautta mantereelle Satuniin. Me jätimme Koh Lipen toiseen reissuun ja ostimme pakettimatkan samaan hintaan suoraan Koh Lantalle asti. Paketti sisälsi kaikki lautat ja minibussit ovelta ovelle periaatteella, joka tuli meidän laskelmien mukaan suurin piirtein saman hintaiseksi, kuin mitä olisi omin voimin tehtynäkin. Auringon noustessa minibussi nro1 nouti meidät hotellilta ja kuskasi lauttarantaan. Lauttamatka kesti reilun tunnin ja perillä odotti valmiina minibussi, joka nytkähtikin liikkeelle heti saatuamme leimat passiin. Trangissa oli vielä vaihto toiseen minibussiin ja kaatosateen saattelemana huristelimme viimeisen parin tunnin matkan suoraan hotellimme ovelle. Hyvin helppoa ja vaivatonta, paitsi takalistoilla oli taas kestämistä. 

 
Siinä se päivä kuitenkin taas vierähti ja auringon laskiessa asetuimme taloksi Heart Inn hotelliin Saladanin kylään. Saladan on ns. pääkylä, johon itse lautta saapuu ja suurin osa ostosmahdollisuuksista on sijoitettu. Monet kylän ravintoloista sijaitsevat laitureiden päällä ja tarjoilevat hyvän ruuan lisäksi myös mukavaa tunnelmaa illan pimetessä. Se tunnelma onkin ehkä ravintolaa valittaessa tärkein kriteeri, sillä ruokalistat näyttivät olevan osittain peräti fonttia ja kuvia myöden täysin samanlaisia.

Hotellimme ei sijainnut rannalla, mutta huone oli siisti ja tilava. Mukava huone tuli rannan sijaan tarpeeseen kun ensimmäinen päivä saatiin vettä kuin saavista kaatamalla. Koko päivä meni sisätiloissa pikaista kauppareissua lukuun ottamatta. Kaupassa tosi riemu sitten repesinkin, kun hyllyltä löytyi salmiakkia ja Ausseissa Jiin suuressa jugurttitestissä voittajaksi selvinnyttä Farmers Unionin Greek Styleä! Koh Lanta on erityisesti ruotsalaisten perheiden suosiossa ja naapurikansalaisillamme onkin täällä peräti oma kylä ja koulukin. Lihapullia, knäkkebrödiä, Apetinan fetaa, salmiakkia jne. ruotsalaisten herkkuja löytyy täältä vaikka kuinka ja tällä kertaa olimme siitä hyvin iloisia. Lähes hurmiolta kuulostava hyminä vaan kuului Millan suunnalta, kun salmiakkipääkallosta ja turkinpippureista tehtiin selvää kirjan lueskelun lomassa. 

Päivän pelastajat

 
Pahimpien sateiden väistyessä seuraavana päivänä vuokrasimme skootterin ja huristelimme ympäri saaren erinomaisia teitä. Mopoilukin oli taas mukavaa touhua ja oli kiva nähdä myös hieman lisää kehutusta lomaparatiisista. Mopoilumielessä ainoa huono puoli täällä on meidän isot päät! Vuokraamoilla on ehkä yksi isompi kypärä, mutta meidän retkue tarvitsee kaksi. Jostain onnistuivat löytämään sellaisen enemmän jättimäistä munakuppia muistuttavan kapistuksen, jota häpeillen vuorotellen turvallisuuden nimissä pidettiin. Hetken Milla jo mietti, että ensi matkalle lähtee oma potta mukaan, mutta ehkä se ei nyt kuitenkaan ole realismin piirissä… 

Normipäivä koulun pihamaalla. Laivaston helikopteri ja konttaava valkonaama 

Jotenkin emme kuitenkaan olleet saaneet reissuhurmosta päälle ensimmäisiksi päiviksi eikä Lanta tuntunut omalta. Fiilis hieman turhautti, sillä ajatus tavaroiden pakkaamisesta ei todellakaan lämmittänyt mieltä. Päätimme antaa Lantalle toisen mahdollisuuden neljän yön jälkeen hotellia vaihtamalla, vaikkei nykyisessäkään vikaa ollut. Uusi majapaikka varattiin Klong Toab Beachin ja Klong Nin Beachin välistä, eli suurin piirtein saaren puolivälistä (etelä-pohjoissuunnassa). Taisi kuitenkin olla niin, että reissuhurmos oli kateissa vain sateesta johtuen, sillä kolmantena päivänä aurinko paistoi ja molempien fiilis muuttui täysin. Aamupäivän J vietti omalla kuvausretkellään ja Milla tepasteli kylällä putiikeissa ja kahviloissa. Tarkempi tarkastelu osoitti, että täältä löytyy todella hyvä divari (ravintola Catfishin yhteydessä) ja erittäin sympaattinen kahvila Not a Toy, eikä päiväsaikaan tarvinnut muita turisteja väistellä vaan sai rauhassa katsella. Divarin kanssa tehtiin vähän pisneksiäkin ja saatiin uutta hyvää luettavaa samalla kun hankkiuduttiin eroon tiiliskivenpainoisesta Lonely Planetista. 

Kuningas on juhlien itseoikeutettu keskipiste

Sympaattinen Not a Toy kahvila oli täynnä mainioita yksityiskohtia sekä merihenkistä tunnelmaa

Iltapäivästä menimme läheiselle Kaw Kwang Beachille ja voi mikä ranta se olkaan laskuveden aikaan! Heti rannan tuntumassa on iso hiekkadyyni, joka on nousuveden aikaan veden peitossa. Laskuveden aikaan se tulee esiin, mutta dyynillä oleviin hiekkakuoppiin jää vesi ja niistä muodostuu kuin pieniä kuumia altaita. Paikassa oli jotakin niin uskomatonta, että ei sitä oikein pysty tähän edes selittämään. Siellä makoilimme suorastaan kuuman veden täyttämissä hiekkakuopissa, polskittiin välillä syvemmissä vesissä dyynin ulkopuolella ja pohdittiin ääneen ettemme ole kumpikaan kyllä koskaan kokeneet mitään vastaavaa. 

Näitä ei onneksi tarvinnut dyynillä loikoillessa väistellä :D

Hankittiin vesitiivis Ocean Pack-pussukka, jotta esimerkiksi kameraa voidaan kanniskella huolettomammin mukana

...ja siitä asti 15 litrainen ystävämme onkin ollut käytössä päivittäin. Maksoi kymmenisen euroa.

Kalastajat pääsivät auringon laskiessa kotiin ainoastaan dyynin kautta kulkemalla

 
Seuraavana päivänä oli kuitenkin aika siirtää kimpsut ja kampsut Pada Hotellille, josta tulivat ystävällisesti peräti noutamaan meidät. Säästimme näin 300 Baht (n. 7,50€) taksikuluja (kysyimme useammalta ja hinta aina sama, eikä tingattavissa). Saarella ei siis todellakaan kannata huristella tuk-tukilla (mopo jossa sivuvaunullinen katettu matkustustila), kun satapiikki-skootterin saa halvemmalla koko päiväksi käyttöön. Uusi hotellimme ei sekään nyt ole suoraan ihan rantahiekalla, mutta bungalowimme on erittäin miellyttävä. Ekstrapisteitä annetaan tuulettimesta, joka löytyy huoneesta ilmastoinnin lisäksi. Saamme myös käyttää naapurihotellin uima-allasta ja aurinkotuoleja, joten ominaisuudet ainakin lupaavat hyvää.