Arkiston aarteita: Kroatia - Dubrovnik

Loskan lätisessä kengän pohjissa ja Pekka Poudan lupaillessa myrskytuulia, on yksinkertaisesti pakko paeta hetkellisesti aurinkoisiin kuviin ja tunnelmiin. Reissuja ei juuri nyt oli lähiaikoina näköpiirissä, joten on turvauduttava arkiston aarteisiin. Matkamessujen matkailupalkintoäänestyksessä kiinnostavimmaksi ulkomaiseksi kohteeksi valittiin Kroatia, joten suunnataan sinne siis!

Kesäkuussa 2010 suuntasimme lomalle kolmeksi viikoksi Kroatiaan, Sloveniaan ja (ylläri-ylläri) Italiaan. Alkuun lensimme Dubrovnikiin ja paluu tapahtui Milanosta. Milla kirjoitti muinaishistorialliseen tapaan reissussa päiväkirjaa ja keräsi pääsylippuja sun muita pikkumuistoja talteen. Yhdessä räpsyteltiin kuvamuistoja pikkuruisella jo edesmenneellä Ixuksellamme ja myöhemmin näistä materiaaleista askarreltiin-paskarreltiin (lue: Milla askarteli) muistoksi albumin. Albumin sivuilta nyt jaamme muistomme teille, eli tervetuloa mielikuvitoksettomasti nimetyn Arkiston aarteiden ensimmäiseen osaan ja Dubrovnikiin!

  

Dubrovnik oli juuri niin kaunis ja salamyhkäinen, kuin mitä Milla oli kuvitellutkin. Turistirysän leiman pieni historiallinen kaupunki sai aika väistämättä otsaansa, mutta se ei ihastelua haitannut. Tänne tulimme nimenomaan tutustumaan muurin sisäpuolella vallitsevaan elämään ja käyskentelmään sen kapeita kujia. Halusimme majoituksen muurin välittömässä läheisyydessä ja päädyimme varaamaan kolme yötä MirÓ Studio Apartmentsista. Huoneisto oli erittäin siisti, palvelu ystävällistä ja tarkoitukseemme sijainti mitä parhain.

Jo ensimmäinen vilkaisu muurien sisäpuolelle kertoi, että Millan pidellessä kameraa ei ehdittäisi kovin montaa kujaa näkemään, sillä jokaisella nurkalla hihkaistiin ihastuksesta ja viriteltiin kameraa laukaisutilaan... Onneksi vanha kaupunki on hyvin kompakti kokonaisuus kolmen päivän nähtävyydeksi ja lopulta onnistuimme vierailemaan muurien ulkopuolisillakin alueilla. Ulkopuolisista alueista suosittelemme ehdottomasti kipuamista vanhankaupungin pohjoispuolella sijaitsevalle korkealle linnoitukselle, sillä näkymät ovat upeat ja samalla voi naureskella vanhan kaupungin muurilla muurahaisten kuhinaa muistuttaville turistimassoille. 

Päädyimme kuitenkin viimeisenä Dubrovnikin päivänämme itsekin muurahaisiksi muurille. Alun perin tarkoituksemme oli suunnata Lokorumin-saarelle, mutta taivaan näyttäessä hieman epävarmoja merkkejä mahdollisista sadekuuroista päätimme aloittaa päivän muurikävelyllä. Olimme edenneet muurilla ehkäpä noin neljäsosan kokonaiskierroksesta, kun tuuli yltyi ja taivas tummeni. Jatkoimme kuitenkin matkaa, sillä eihän meitä sokerista oltu tehty, jos nyt sattuu vähän ropsauttamaan. No ropsauttihan se, mutta kyhnöttäessämme pienen ovikatoksen lipan alla rakeiden rummuttaessa paljaisiin jalkoihin ja kastellessa meidät läpimäräksi, tuli mieleen, että sanontaa ei ehkä keksitty näitä sateita kuvaamaan. Koska emme tienneet mitä muurilla tulisi vastaan, niin tyydyimme odottamaan sateen laantumista ja todistamaan mereltä nousevia trombeja(?). Sade loppui lopulta yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin ja alkoi taas uudestaan, kuin sormia napsauttamalla. Välissä ehdimme juoksemaan hieman eteenpäin ja lopulta onneksi löytyi se kahvilakin, jonka lattialle teimme kunnon lammikon lämmitellessämme kuuman kahvin avulla sisuskalujamme. Muurikävely jäi kirjaimellisesti puolitiehen poistuessamme kämpillemme vaihtamaan kuivempiin vetimiin.

Millan subjektiivisesta näkökulmasta sanoisimme, kapeita kauniita kujia rakastavalle Dubrovnik on erinomainen kohde vaikkapa viikonlopuksi. Jos perillä mielii pidempäänkin viettää, niin kannattaa suunnitella puuhaa muurien ulkopuolellekin. Kesäkuukausina on syytä varautua turisteihin, sillä tänne tullaan bussilasteittain vähän kauempaakin ja näille vesistöille pysähtyviltä risteilijöiltä. Dubrovniksissä kannttaa ainakin nauttia drinksut vanhan kaupungin muurin ulkopuolelle meren äärelle kallioon rakennettussa Buza Bar:ssa ja nauttia maittava illallinen Lucín Kantun –nimisessä sympaattisessa tapasravintolassa. Ravintola näyttää löytäneen tiensä sittemmin myös Lonely Planetin sivuille… Kroatian keittiöstä löysimme heti ensimmäisenä iltana sen parhaan puolen, eli oman maun mukaan sadoissa grammoissa tilattavat ilmakuivatut kinkut ja juustot :) 

Pelkkää faktaa!

Taas on oltu vähän hitaalla, sillä saimme Tarinoita maailta -blogin Annikalta jo joulukuussa blogeissa kiertävän 8 satunnaista faktaa -haasteen. Nyt tammikuussa sen ehdimme saada vielä Inkaltakin, joten oli jo korkea aika laittaa näppäimistö laulamaan. Kiitos molemmille daameille haasteesta ja Annikalle pahoittelut hitaasta vastausajasta!

Koska blogimme pariin on löytänyt viime aikoina paljon ihan entuudestaan tuntemattomia lukijoita, niin ajattelimme kertoa tällä erää sellaisia faktoja, jotka ovat heille uutta tietoa meistä. Tässä faktat: 

1. Olemme tavanneet työskennellessämme saman yrityksen palveluksessa IT-alalla. 

2. Tänä vuonna vietämme kahdeksatta hääpäivää. Häitä vietettiin saaressa Helsingin edustalla hyvinkin perinteikkäästi. 

3. Ensimmäinen yhteinen lomamme suuntautui Italiaan Amalfin rannikolle. 

 
4. Italia on varmaankin Euroopan suosikkimme. Euroopassa vietetyillä lomilla se on AINA jotenkin ujutettu reittikartalle mukaan. Kieltäkin joskus yritettiin opiskella ja ehkä yritetään taas joskus uudestaan. 

5. Reissukohteemme valikoituvat tällä hetkellä sen mukaan mistä Milla on sattunut lukemaan, kuulemaan, näkemään jotakin kiehtovaa ja sen mukaan missä Juhana näkee jotakin kiinnostavaa kuvattavaa. Varsin toimiva yhtälö muuten! 

6. Ehkäpä tästä syystä toivekohteiden lista on melko loputon ja Juhana pyytääkin usein vaimoaan luettelemaan kohteet, jossa emme halua käydä, ihan ajan säästämiseksi ;) 

7. Yhdessä olemme käyneet 17 maassa. Yksilöinä luku on molemmilla noin tuplat. 

8. Meillä on matkamaskotti, joka kulkee aina reissussa mukana. Sen nimi on Möhky ja hän on kotoisin New Yorkista. 

Haaste kuuluisi laittaa tietysti taas eteenpäin kahdeksalle muulle blogille. Verkostomme on selvästi liian yhteneväinen monen muun kanssa, sillä samainen haaste näyttää pyörivät niin monessa muussakin blogissa. Tämä lähtee nyt tällä kertaa vain parille kotinsa maailmalle siirtäneelle:

- Norjan huikeisiin maisemiin Sadulle: Destination Unknown
- Amsterdamista juuri Espanjan lämpöön muuttaneelle: Maailman metrossa

Muutkin halukkaat saavat toki poimia mukaansa! 

Messuja ja lörpottelyä!

Matkamessut tuli ja meni. Suurin osa teistä jo tietääkin kuinka Suomalaisen matkailupalkinnon kanssa kävi. Ääniä kisassa annettiin peräti 19.000 ja blogi-kategorian voitto meni Pikavuorolle. Kiinnostavimmaksi kotimaiseksi kohteeksi valittiin 7 sillan saaristo ja ulkomaiseksi kohteeksi ihastuttava Kroatia. Pingviinimatkojen puolesta vielä onnittelut Pikavuorolle voitosta! Toivottavasti voitot matkapalkinnoista on sitten vastavuoroisesti kolahtaneet meidän lukijoille.

Meidän messuilut jäivät lopulta työ- ja reissukiireiden vuoksi melko vaatimattomaksi. Milla ehti paikalle tasan torstaina vaivaiseksi pariksi tunniksi. Siinä ajassa ehti kuitenkin kierrellä muutamia ständejä, onnitella Rantapallolaisia ja Pikavuoron aiempaa reportteria Kallea, sekä tavata ihastuttavan Archie Gone Lebanon –blogin Inkan. Aika lensi siivillä, kun Inkan kanssa päästiin ensimmäistä kertaa lörpöttelyn makuun ihan kasvotusten! Heti viriteltiin aluille myös suunnitelmat suuremman joukon reissubloggaajien tapaamisesta. Mitäköhän siitä sitten tulee, jos kaikki muutkin ovat yhtä kovia höpisemään :D Tai lähinnä, kuinka paljon tapaamiselle kannattaisi varata aikaa…? 

Matkamessujen päälle osunut reissu koski tällä kertaa meistä vain tuuheampitukkaista. Kohde oli Stuttgart, agenda koostui tasan lörpöttelystä rakkaan ystävän kanssa ja kuvasaldo koostui lähinnä kolmevuotiaan kummitytön edesottamuksista. Reissupostausta samoilta kulmilta voidaan lupailla toisella kertaa luettavaksenne, kun siellä kuitenkin kohtuullisen usein on tavattu vierailla. Iso harmistus oli, kun Finnair lopetti suoran reitin, mutta onneksi Berlinin kautta pääsee melko kivuttomalla vaihdolla ja Air Berliniltä saa kerättyä niitä One Worldin pisteitäkin. Pisteitä, joita ei vaan koskaan ehdi käyttää ennen kuin ovat jo vanhentuneet. 

Ihanan Inkan kanssa messuilla. Harmi, että taustakuvan sauma osuu tuohon kohdallemme, sillä muutoinhan vois vaikka fiilistellä olevansa moisissa maisemissa :D 

Haasteita ja mietteitä

Maailma on pullollaan upeita kohteita ja vielä niistä on kovin monia valloittamatta. Olemme siitä onnekkaassa asemassa, että paljon on päästy tähän mennessä näkemäänkin, mutta niissäkin tekisi mieli käydä uudestaan! Matkamessujen Matkailupalkinto -kisan "kiinnostavin ulkomaan kohde" -ehdokkaiden joukossa oli hälyttävästi vain yksi missä olemme käyneet, nimittäin Kroatia. Reilu parin vuoden takainen Kroatian reissumme oli varsin mainio retki, ja tässä viikonloppuna vanhoja kuvia selaillessa tuli mieleemme, että voisihan niitäkin täällä blogissa ehkä hieman vilauttaa uusia reissuja odotellessa. Kuvat on tosin otettu vanhalla pikkukamerallamme, mutta löytyy sieltä joukosta ihan kelvollisia otoksia. Eihän sitä tiedä, jos vaikka teillä jolla kulla olisi piankin reissu Kroatiaan tiedossa ;)

Vai mitä tuumataan aurinkoisten kesäpäivien ja reissujen fiilistelystä? 

Sitten siihen haasteeseen, tai oikeammin tunnustuksee! Eli saimme jo joskus kuukausia sitten Maailman Metrossa -blogista "Aurinkoisen tunnustuksen", jonka lupasimme ottaa vastaan. Kiitos M. Metrossa ja anteeksi, että vastaukset ovat hieman viipyneet. Tunnustuksen vastaanottajan kuuluu vastata seitsemään kysymykseen, tässä meidän: 

Lempinumero: 7
Alkoholiton suosikkijuoma: Kahvi
Lempieläin: Tähän kai pitäisi vastata pingviini, mutta vastaammekin (karkeakarvainen mäyrä)koira
Facebook vai Twitter: Facebook, vaikkakin Pingviinimatkoilta molemmat löytyvät (linkit sivupalkissa!).
Intohimoni/mme: Hyvä ruoka ja juoma, hyvässä seurassa tottakai!
Suosikkiviikonpäivä: Lauantai. Se on pyhää yhteistä aikaa kiireen keskellä.
Suosikkikukka: Tämä oli paha… Millan suosikit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan, mutta koska hääkimppu oli kalloista, niin olkoon se vastauksemme. Siitäkin huolimatta, että J:n mielestä zucchinin kukka olisi varsin pätevä vastaus tähän myöskin….

Tunnustus kuuluu lähettää eteenpäin ja tiedoittaa asianosaisia. Koska olemme hieman hitaasti liikkeellä, niin on tämä jo mitä ilmeisemmin ehtinyt kiertää blogistanian moneenkin kertaan. Tämän päivän perusteella on Inka kuintenkin sen verran auringon säteiden tarpeessa, että välitämme tämän hänelle lievittämään kesäreissun odottamisen tuskaa! Muutkin saavat toki poimia mukaansa. Valoa kohti tässä onneksi mennään! 

Sitten vaan jännätään!

Matkamessujen Suomalainen matkailupalkinto –äänestys päättyi torstaina ja tulokset julkistetaan 17.1. matkamessujen ammattilaispäivänä. Nyt ei auta kuin jännittää! Kävi kisassa miten hyvänsä, niin meille koko ehdokkuus on jo tuonut aivan uskomattoman määrän positiivisia asioita. Äänestyksen aikaan saimme lukuisia kannustusviestejä ja onnitteluita. Sen lisäksi, että monet teistä kehottivat ystäviään ja puolisoitaan äänestämään, jaoitte äänestyksestä tietoa omilla FB-sivuillanne, blogeissa ja kampanjoitte sähköpostitse. Ihan uskomatonta! Sanat ei tahdo riittää, joten voimme vain esittää mitä nöyrimmän KIITOKSEN!!! Mitään muuta emme oikeastaan nyt enempää toivo, kuin että joku teistä ihanista ihmisistä pokkaa palkintomatkan Kroatiaan tai Berliiniin :)

 

Koko ehdokkuus on saanut vireille jo monen monta kehitys- ja postausideaa tänne blogin puolelle, eli ei auta kuin laittaa näppäimistö laulamaan, jotta saadaan tuotoksia joskus täällä asti esiteltyä! Blogihan sai alkunsa siitä, että halusimme raportoida paitsi pitkästä reissusta ystäville ja sukulaisille, niin myös itsellemme muistoksi. Jo ennen tätä pitkää reissua on Millalla ollut tapana rustata viikonloppua pidemmistä reissuista päiväkirjaa ja tuottaa niistä sitten (paperi)albumeita, joissa yhdistyi päiväkirjan sisältö ja reissukuvat, sekä tietysti kaikki matkan varrella mukaan kerätyt lippulappuset. Nyt tämä kaikki yhdistyy tietysti blogissa isommaksi kokonaisuudeksi, kun täällä voi purkaa suunnitteluintoakin ja jakaa kokemuksia albumia tehokkaammin myös muille reissaajille. Tuttavapiiri kiittää, kun Milla ei jauha jatkuvalla syötöllä reissuhaaveistaan ja suunnitelmistaan, kun on kanava mihin kaiken tämän voi purkaa. 

Viime viikkoina on blogimme pariin löytänyt useampikin uusi lukija ja kommenttejakin tulee nykyään enemmän muilta bloggaajilta kuin realityelämän ystäviltä. Tervetuloa kaikille uusille lukijoille, kiitos vanhoille matkassa pysymisestä ja iso peukku kaikista kommenteista, joita tänne virtaa tasaiseen tahtiin. Onhan tämä vaan sitä hauskempaa, mitä enemmän teitä sieltä ruudun takaa löytyy ja vuorovaikutusta syntyy kommenttien parissa! Joskus on myös onnistuttu tapaamaan muiden bloggaajien kanssa ihan tosielämässäkin ja taas muutamien kanssa toivottavasti tavataan matkamessuilla.

Kuvat ovat vuoden takaa, ajalta jolloin olimme pitkän reissun tavoitteessa, eli pingviinejä bongaamassa Stewart Islandilla. Kerrassaan upea pikkusaari niin kovin kaukana täältä kotimaasta!