Postikorttimaisemissa – Milford Sound 16.1.2012

Reilu 2h risteily Milford Soundissa (Real Journeys) 75 NZD / hlö (n. 46€)

Jos näillä nurkilla liikkuu, niin ei oikein voi välttyäkään retkestä Milford Soundille, sillä pakkohan se on mennä omin silmin katsastamaan. Kapteeni James Cook seilasi retkillään Milford Soundin ohitse sitä havaitsematta, kun eivät voineet uskoa, että vuorten välissä voisi kulkea vuono, eli jään muovaama syvä laakso, jonka merivesi täytti jäiden lähdön jälkeen. Nimen Milford on saanut kapteeni John Gronolta, joka oli kotoisin Walesista Milford Havenista ja purjehti näillä "roaring forties" leveysasteen vesillä 1700-luvun lopulla. 

Vesiputouksen roiskeiden sateenkaari

 

Paikan päälle järjestetään valmiita retkiä Queenstownista (varattava n. 5h bussissa per suunta) ja Te Anausta käsin, mutta me halusimme mennä omaan tahtiin ja varasimme etukäteen ainoastaan suositun parin tunnin risteilyn. Risteilyjä lähtee lukuisia päivässä ja niitä tarjoaa useampikin yritys, joilla ei näyttänyt olevan kovinkaan suuria eroja. Hinta hieman vaihtelee ruuhka-aikojen mukaan, ja ruuhkaisinta keskipäivää kannattaa välttää jos mahdollista. Valitsimme Real Journeysiltä päivän viimeisen klo 16:00 lähtevän, sillä se oli halvin ja saimme rauhassa ajomatkalla pysähdellä. 

 
Hyvä puoli päivän viimeisessä retkessä oli ettei sillä ollut kovinkaan paljoa ihmisiä, kuin myös se, että reissun loppupuolella tarjosivat dollarilla (n. 60 eurosenttiä) kaikki voileivät pois. Puoli-ilmaiset eväät kelpasivat enemmän kuin hyvin, sillä emme olleet pahemmin keskittyneet ruokailuun koko päivän aikana. Ei yksinkertaisesti maltettu, kun oli niin kauniita maisemia! Emme ole varmasti koskaan pysähdelleet 130km matkalla (tai millään matkalla) niin montaa kertaa. Matkan varrelle mahtui järviä, puhtaan kirkkaita jokia, jäätikköä, lukuisia vesiputouksia, yksikaistainen tunneli ja tietysti niitä lumihuippuisia vuoria. Itse matka oli jo hulppea kokemus, joka kannattaa tehdä vaikkei risteilemään menisikään. 

Mirror Lake oli ennemminkin Mirror Pond

Homer Tunnel, yksikaistainen, 1.2 km pitkä ja 1:10 jyrkkä pätkä 

 
Itse risteily oli kuitenkin mitä mahtavin päätös kaikin puolin kauniille päivälle. Matkalla kuuluisissa postikorttimaisemissa nähtiin lisää mereen suoraan jyrkänteeltä syöksyviä vesiputouksia (veneet ajavat jopa keulat niiden alle, jotta pääsee halutessaan kastautumaan kylmässä vedessä) ja auringossa paistattelevia hylkeitä. Illalla laitettiin päät tyynyyn taas yhtä upeaa kokemusta rikkaimpina.