Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Missä se Suomi olikaan ja muita puolivälin ajatuksia

20.1.2012

Missä se Suomi olikaan ja muita puolivälin ajatuksia

*** Juhanan jupina ***

Meiltä on kysytty lukemattomia kertoja mistä olemme kotoisin. Vastaus Helsingistä, Suomesta sai hämmentävän usein, ihastuneen hihkahduksen sijaan, kuittaukseksi odottavan kysyvän katseen. Tarkennus "siinä Ruotsin ja Venäjän välissä" aiheutti jo varovaisia nyökkäyksiä, mutta "Pohjois-Eurooppa" on universaalisti hyväksytty vallan kelpo sijainniksi matkalaiselle olla kotoisin.

Merkittävä rakennus Pohjois-Euroopassa

Joskus viihdykettä kaivanneina tai selittämiseen kyllästyneinä olemme pyytäneet arvaamaan. Australiasta! Hollannista! Ranskasta! Öööö..hmmm... Ruotsista, Saksasta, Tanskasta? Oma suosikkini oli shuttle-kuskimme Katherinessa, joka ei ollut uskoa minua kyydin tilanneeksi Mr Tuomiksi. Ihmeteltyäni epäilyä hän selitti nimeni olevan Japanilainen... 

Suomikuvaa
Yllätykseksemme olemme myös törmänneet niin britteihin, itävaltalaisiin kuin ausseihinkin jotka ovat  tunnistaneet välittömästi keskenämme puhumamme mongerruksen. Hei, ootteks finlandiasta?! Ja tiesivät Suomesta muutenkin aivan helvetisti kiitos eri yliopistojen vaihto-ohjelmien. He tietävät Oslon olevan Norjassa, ovat käyneet löylyissä, laulaneet Lordia (etenkin irkut tuntuvat muistavan) karaokessa, dipanneet itsensä avannossa, tilanneet kotipitsan ja vetäneet sellaiset lärvit että tapahtumien kulku on pitänyt kerrata edellisillan kännykameraotoksilla. Vielä kun kuvaan heitetään triviaali ralli-, mäkihyppy- tai Häkä ja Räkäfakta ovat he todellisia Suomikuvalaisia. 

Mutta niille ketkä eivät sitä ole pitää antaa faktoja. Yksi on pimeä ja kylmä talvemme, ja rakastan siitä kertomista! Pakkasta voi olla -40c! Lunta voi sataa toista metriä! Jos haluaa luonnonvaloa pitää nähdä revontuli! Sudet ulvovat, tuuli vihmoo, kusi jäätyy kaarelle! Silmät pyöreinä kuuntelevat niin  autovuokraamotyöntekijät, respan sedät ja tädit kuin kysymään erehtyneet paikalliset ja muut turistit. Entä kesällä? Pimeää ei tule lainkaan, ilma on lämmin ja lapsuudenkesinä helteinen ja jussina ihmiset polttavat kännissä risuja mökkiensä pihoilla. Kukaan ei tämän kaiken kuultuaan edes kehtaa epäillä, etteikö joulupukki olisi suomesta.

Matkamme on kulkenut monen äärimmäisen olosuhteen kautta. Darwinissa alin koskaan mitattu lämpötila oli jäätävä +14c, Cooper Pedy niin kuiva, että pissa kierrätettiin takaisin juomavedeksi  1920-luvulle asti ja Franz Josefin kylän liepeillä Uudessa-Seelannissa on aina lunta. Väittäisin Suomi-eksotiikkani vetävän pidemmän korren etelänristiläisistä, jollen olisi kuullut tarinaa Broken Hillistä Australiasta. He saivat television vasta 90-luvulla.

Meilläpä näkyi jo kolmonen silloin!

Outback, Singapore, Fiordland ja Åland risunpolttoaikaan

*** Millan mutina ***

Kuluneen kolmen kuukauden aikana on tullut tehtyä paljon havaintoja ympäristöstä ja omasta itsestään. Osa havainnoista ovat yllättäneet paljonkin, eivätkä pelkästään positiivisesti. Hyvä puoli on, että muutosta kaipaaville asioille voin yrittää tehdä jotakin. Olinkin laittanut yhdeksi matkan tavoitteista vihdoin näin kolmekakkosena tunnistavani asiat jotka tekevät minut onnelliseksi, ja käyttäisin jatkossa vähemmän aikaa ja energiaa niihin joilla ei ole niin suurta merkitystä. Muutamia havaintojani ja mietteitäni:

  • Aktiivisesta kieltämisestä huolimatta tunnustan, että olen hieman iPhone-riippuvainen ja opettelen nyt urheasti tavasta eroon. Aloitan sillä, että vekotin pysyttelee enimmäkseen kiinni, sillä en voi kuitenkaan jutella puhelimessa ja nettiä voin käyttää sitten tarvittaessa kannettavallakin.
  • Jatkuva 24/7 kaksin olo opettaa kärsivällisyyttä ja nöyrtymistä. On vaikea pitää mykkäkoulua, jos on valittava majoitusta seuraaville öille tai päätettävä mille päiville ostamme lentoliput. 
  • Juuri nyt en olisi mieluummin missään muualla, enkä kenenkään muun kanssa. Vaikka asutaan pienissä tiloissa, matkustaminen stressaa ja väsyttää välillä paljonkin, budjetti tuo oman tuskaisen lisänsä hetkittäin, niin tulemme keskenämme loistavasti toimeen, eikä toisen naama ole alkanut nyppimään. Tietysti välillä törmäillään, mutta niin törmäiltäisiin kotonakin. 
  • Muutos siitä, että kotona oli jatkuvasti keskellä erilaisia sosiaalisia ympäristöjä (töissä, harrastuksissa, ystävien kanssa jne), siihen että keskustelukumppani rajoittuu välillä pitkiksikin ajoiksi vain omaan puolisoon, oli yllättävän suuri. Ja vaikka meillä menee täällä hyvin, niin silti jokainen saatu viesti sieltä kaukaa on noussut ihan omaan arvoonsa. Vaikka kuulumiset eivät ole aina olleet positiivisia, niin tärkeintä on ollut ylipäätään kuulla miten siellä itse kullakin säädyllä menee. 
  • Vaikka perhettä ja ystäviä ikävöi paljonkin, niin koti-ikävä ei ole iskenyt. On vaikea ikävöidä kotia ja arkea, kun ei tiedä missä ne tulevat olemaan ja miten niiden ympärille tulevaisuudessa muut pienemmät asiat sitten rakentuvat. 
  • Mukana raahattu joogamatto on ollut yllättävänkin paljon ihan sille suunnitellussa käytössä. Siinä samalla olen huomannut olevani liikunnan suhteen päättäväisempi ja kurinalaisempi luonne, kuin ehkä uskoinkaan.  
  • Sen sijaan rahan käytön kanssa käyn jatkuvasti paljon isompia ”järki vai tunteet” taisteluja. Hetkittäin tekisi mieli heittää budjetit menemään ja hullutella oikein olan takaa, mutta toistaiseksi järki (tai Juhana) on voittanut ja budjetissa on pysytty kohtuullisen hyvin. 

Aamuvenytys Tiomanilla huikeiden näköalojen kera

Tunnisteet: , ,

5 kommenttia:

21. tammikuuta 2012 klo 10.28 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ensin nauratti, sitten itketti...
Hyvää toista reissupuoliskoa teille rakkaille!
Halauksin Lisbetti

 
21. tammikuuta 2012 klo 13.00 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihana kuva Millasta venyttelemässä. Mitä rakkaimmat terveiset Kölnistä, K

 
24. tammikuuta 2012 klo 6.31 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Lisbetti: Toivottavasti ilosta itkit ;)

K: Rakkaimmat terveiset myös sinulle ja kiitos kuvakehuista :)

 
26. tammikuuta 2012 klo 22.10 , Blogger anna kirjoitti...

Juuson tekstille nauroin illan parhaat naurut ja Millan teksille täälläkin liikututtiin! Terkkuja Espoosta Hengin poppoolta! Pus :)

 
27. tammikuuta 2012 klo 1.48 , Blogger Pingviinimatkalaiset kirjoitti...

Terkkuset takaisin sinne Espooseen koko konkkaronkalle :)

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu