Darwin - Ossilan Ivalo?

Travelodge Mirambeena Resort Agodan kautta 40€ / yö
Pullo viiniä, jossa rypäle mainittu 6,50 AUD (n. 4,80€)
Baarissa lasi valkkaria 7,50 AUD (5,50€), tuoppi bisseä 8 AUD (5,90EUR)
Grillattubroileri kaupassa 9,80 AUD (n.7,30€)
Fetan kaltainen juusto palvelutiskiltä 13,50 AUD / Kg
Kahvi kahvilassa 4-4,50 AUD (< 3€) Koneellinen pyykkiä 3 AUD + kuivaus 3 AUD. Pesuaine 1,50 AUD hotellilta. Yht. 7,50 AUD (5,50€)

Yusuf & Frank

*** Juhanan jupinat ***

Selkein valokuvaustavoitteeni Darwinissa oli muotokuva aboriginaalista, ja lentokentällä näkemäni perusteella tehtävä vielä vaikutti helpolta. Paikka suorastaan kuhisi alkuasukkaita, jotka liikkuivat joko perheidensä tai rugby-jengiensä kanssa. Siistejä ja hyväkäytöksisiä ihmisiä, joiden luokse vaikuttaisi olevan helppoa mennä ruinaamaan kuvaa tai kahta.

Asettauduttuamme aloillemme Darwiniin kokosin kamerani abbis-hunt-konfiguraatioon, ja lähdin kylille stalkkailemaan. Kovin kauas en kerennyt todetakseni lentokentällä näkemäni porukan olevan toista maata kuin kaupungilla luuhaavaan. Ne, ketkä käyttivät suihkua ja pitivät rahansa säästötilillä bottle-shopin sijaan lentelivät lentsikoilla. Suihkuttomat sen sijaan istuskelivat varjoissa ja möykkäsivät. Stadissa heitä kutsuttaisiin spurguiksi.

Abbis-Hunt konfiguraatio

Aikani kävelin ympäri polttavan kuumaa Darwinia ja yritin spottailla sopivaa uhria. Mitään superteleä kun ei käytössä ole, niin parin kymmenen metrin päähän pitäisi saalista vähintään päästä, ja sitä kuvaa ei enää huomaamattomasti otettaisi. Päätinkin, että unohdan kaukoammunnat ja pyrin iholle. Vaikeusaste nousee huomattavasti, koska itse kuvaaminen on tällöin enää aika pieni osa työmäärästä. Pitää ansaita kuvan kohteelta niin lupa kuin luottamus, ja myös selvitä ilman rahan ojenteluita.

Noin puolen tunnin kävelyn jälkeen näin yksinäisen aboriginaalin istuskelemassa tien reunalla. Kääri siinä sätkää ja huuteli ohikulkijoille. Tullessani miehen kohdalle, huudahti tämä miten menee. Ukkeli yllättyi kun pysähdyin ja vastasin. Kerrottuani olevani kotoisin suomesta, kirkaistui kaverin ilme. Helsinki! Se on teidän pääkaupunkinne! Edellisenä päivänä autovuokraamo Thriftyn n. 35v myymäläpäällikkö sijoitti suomen eteläiselle pallonpuoliskolle, joten vanhan aboriginaalin tieto pääsi yllättämään.

Mies pyysi minua istumaan alas viereensä, ja tein työtä käskettyä. Frank oli hänen nimensä ja Yusuf minun. Sen oikeammin Frank ei saanut Juusoa lausuttua. Juttelimme hetken, ehkä vartin, niitä näitä. Lopulta kysyin lupaa kuvaan, mihin Frank sanoi 20AUD. Kerroin mitä kuvalla teen, ja aikamme neuvoteltua Frank löi lopullisen diilin pöytään: Saat kuvasi maksutta, jos pysäytät ohikulkijan ottamaan kuvan meistä kahdesta, viet sen mukanasi suomeen ja näytät sitä kaikille. 

***

Darwin, Darwin…. Mistä sitä aloittasikaan… Kyseessähän on ainoa Australian territorioiden trooppinen pääkaupunki ja se sijaitsee maantieteellisesti lähempänä Balia, kuin Sydneytä. Kaupunki on perustettu vuonna 1869 ja alun perin kantanut nimeä Palmerston. Pääkatuja on oikeastaan kolme pikkuruista kadunpätkää, joiden varsilla suurin osa shoppailusta, pankeista, ravintoloista ja baareista löytyy. Kaupungin keskusta oli paljon pienempi, kuin mitä odotimme, kuitenkin voidaan sanoa, että Darwin on pikkukaupunki ison kaupungin mausteilla. Nykyiseen katukuvaan ovat vaikuttaneet paljolti toisen maailmansodan aikaiset pommitukset ja jouluna 1974 kaupunkiin keskellä aattoyötä iskenyt pyörremyrsky Tracy, jonka jäljiltä 11.200 kodista jäi vain 400 pystyyn. Tätä nykyä Darwinissa on n. 74.000 asukasta ja 30% heistä on aborginaaleja (Larrakia). Paras aika vierailulle on varmastikin Suomen kesä, sillä nyt täällä on sadekausi. Sade ei meidän päivärytmiä päässyt haittaamaan, mutta monet paikat sulkevat ovensa lokakuussa ja avaavat vasta keväällä.

Darwin watherfront

 
Meillä Darwinissa vierähti kokonainen viikko! Ei voi sanoa, että olisimme jotakin erityistä tehneet, mutta muuten vaan viihdyttiin, nautittiin ja leikittiin kotia. Kotiuduimme majapaikkaamme ennätysnopeasti. Kaikki oli lähellä, hotellin uima-altaat erinomaiset, kaupasta sai hyviä raaka-aineita, joista saattoi itse valmistaa salaattiannoksen tms. Myös J:n kaipaamaa maustamatonta jugurttia oli tarjolla jos jonkin moista merkkiä ja niitä koemaisteltiinkin koko kuukauden jugurttipuutostilan edestä! Ja ennen kaikkea huoneemme oli todella viihtyisä ja tilava, sekä täkäläisittäin törkeän edullinen, niin mikäs siinä ollessa kaikessa rauhassa ennen isoa tourneeta. 

Testivoittajaa kului viisi purkillista

Darwinissa ja Australiassa tähän mennessä parasta on ollut ihmiset. On aivan uskomatonta miten kaikki ovat heti auttamassa ja kysymässä kuulumisia tai muuten vaan mukavia rupattelemassa. Kaupan kassalla asiointi on erittäin sosiaalinen tapahtuma, sillä kassan takana työskentelevät rouvat juttelevat paljon normaalia chit-chattiä enemmän siinä samalla kun pakkaavat ostoksesi. Se ostosten pakkaaminen on kyllä aivan järjetöntä… Ensin ladotaan ostokset hihnalle ja kassahenkilö (ei mikään erillinen pakkaaja) siinä sitten yrittää saada ne pakattua järkevästi kasseihin, vaikkei ne ostokset ikinä tule järkevässä järjestyksessä hihnaa pitkin. Toimitus kestää Suomalaisittain pienen ikuisuuden ja jonossa meinaa käämi mennä, mutta tyypit hymyilevät hangon kekseinä ja tartuttavat rennon asenteensa sinuun viimeistään omalla vuorolla, ja lopulta poistut kaupasta hymyssä suin.

Toinen hyvä esimerkki on paikallisen bussifirman konttorissa työskentelevä daami, jonka myönteistä asennetta omaa työtä kohtaan ei voi kuin ihailla. Samaten hotellimme respassa työskentelevä Jason sai omalla käytöksellään meidät täyttämään palautelomakkeen erityismaininnoilla. Molemmat olivat perus ystävällisiä ja auttavia asiakaspalveluhenkilöitä, mutta tyypit tekivät silkasta auttamisen ilosta pientä extraa. Kuten tämä ystävällinen naishenkilö möi 10pv bussipassit reppureissaajan alennuksella, vaikkei meillä koko jäsenyyttä olekaan. Tai hotellimme Jason antoi meille parempitasoisen huoneen, kun siihen oli mahdollisuus. Pikkujuttuja heille, mutta kun sitä ei edes osattu odottaa, niin voitte kuvitella kuinka iloiseksi moiset eleet meidät tekivät! 

 

Krokotykki?

Keskustan "vilinässä!

Jos ihmisten ystävällisyys on päässyt yllättämään, niin on kyllä hieman hintatasokin. Ei niin ettemmekö olisi tienneet ja varautuneet, mutta euro kun siellä heikkenee ja aussi dollari senkun vahvistuu, niin käy täällä reissaaminen todella paljon kalliimmaksi kuin esimerkiksi kaksi-kolme vuotta sitten. Onneksi olimme budjetoineet majoitukseen kunnolla, niin ollaan saatu rahaa muuhun käyttöön, kun yöpaikkoja on löydetty halvemmalla. Ja muuhun käyttöön sitä rahaa sitten uppoaakin, sillä täällä maksaa kaikki ja siis aivan kaikki aktiviteetit hirmuisesti. Ei esimerkiksi raskittu mennä katsomaan krokotiileja farmille, kun olisi maksanut 29 AUD / hlö tai vuokrata edes pyöriä päiväksi, kun hinta oli 20 AUD / pöyrä. Sen sijaan pulitettiin hymyssä suin 10 päivän bussipassista 459 AUD (340€) per nuppi, jolloin pääsemme matkustamaan koko maan läpi Adelaideen ja sieltä edelleen Melbournen kautta Sydneyhin asti. Muutama yö vierähtää väkisinkin bussissa ja taas säästetään hotellikuluissa. Matkan varrelle tulee mahtumaan monta uskomattoman upeaa paikkaa, joten jos nyt krokotiilifarmi jäi näkemättä, niin liekö tuo iso menetys kokonaiskuvassa. 

Territorion päämaja

Kaiken kaikkiaan Darwinissa oli helppo olla ja ihmiset saivat olomme tuntumaan erityisen kotoisalta. Täällä oli hyvä rentoutua, nauttia iltapäivistä altaalla ja kerätä oma mieli täyteen Ossilan energiaa. Seuraavaksi edessä onkin varsinainen pyhiinvaellus, jonka jälkeen taas tarvitaan varmuudella viikko tai pari liikkumatta. Jouluhan se niihin aikoihin sijoittuukin. Joulu joka täällä näissä lämpötiloissa tuntuu erittäin kaukaiselta käsitteeltä, mutta väistämättä varmastikin on edessä ihan yhtä lailla. 

 

One month to Down under 17.-18.11.2011

Lento (JetStar) Singapore – Darwin 150€ / hlö
Airport Shuttle Darwinin kentältä hotellille 13AUD / hlö (n.10 €, kun 1€ = 1.3AUD)
Travelodge Mirambeena Resort Agodan kautta 40€ / yö
Päivällis- ja aamiaistarpeet viinin kera kaupasta n.40 AUD (n.30€)

Ensimmäinen kuukausi alkaakin olla jo takana, ja se kyllä meni yhdessä hujauksessa. Jo nyt tuntuu siltä ettei aika riitä mitenkään kaikkeen mitä haluaisimme nähdä ja samalla yritetään pitää mielessä, että varsinkin Aasiaan pääsee kyllä kätevästi myöhemminkin, eikä maailmaa tarvitse saada valmiiksi 6kk reissun aikana.

Toinen visiittimme Singaporeen johtui pääosin siitä, että saimme erittäin halvat lennot Darwiniin juurikin sieltä. Quantasin omistamalla halpalentoyhtiö JetStarilla on edullisia lentoja Singaporesta ja Balilta Ausseihin, ja me saimme omamme Darwiniin vaivaisella 150 eurolla! Lento tosin lähti vasta klo 22 aikoihin, joten ensin kulutettiin päivä hiostavan kuumassa kaupungissa.

Matkustamisessa itsessään on ehkä ollut yllättävintä se kuinka se tosissaan näin kokopäivätyönä väsyttää siinä missä mikä tahansa työ. Majoitusten etsiminen ja paikan vaihtaminen voi olla yllättävänkin uuvuttavaa, vielä kun lämpötila on koko ajan siinä +30 asetetta, niin vähemmästäkin aivot pehmenee ja kärsivällisyys lyhenee! Ja kun pinna on tiukassa, niin tulee se helposti purettua siihen lähimpään, eli matkakumppaniin. Tästä otimme elävän elämän esimerkkiä ennen mantereen vaihtoa Orchard roadilla, kun ne aamulla päälle laitetut vaatteet olivat alta vartin hiestä läpimärät ja jotain pirskatin kahvilaa (jossa kuluttaa aikaa) piti etsiä mammuttimaisten ostoskeskusten keskeltä. ION –ostarilta löytyi lopulta kahvila, mutta sieltä oli lähdettävä reilun tunnin kuluttua kun alkoi hampaat kalista.

Päivä saatiin kuitenkin onnellisesti päätökseen ja masut täyteen T.G.I. Fridaysissä Antiran ja Georgen seurassa. Ei muuta kuin takaisin hotellille hakemaan isommat kapaasimme ja lentokentälle. Matkalla metroaseman ”Security-mummo” keksi jostain syystä, että meidän täytyy avata pakaasit ja esittää sisältöä hänelle. Piti tosissaan purra hammasta, että saatiin pidettyä mölyt mahassa, kun kammettiin 20Kg rinkkoja pois selästä, jotta mummeli saa vilkaista anteeksipyyteleväiseen sävyyn likaisia kuteitamme… 

 

*** Millan Mutina *** 

Painoa rinkoilla on tosiaan noin maksimimäärä lentomatkoja ajatellen. Jaksan vielä kuukaudenkin jälkeen päivitellä miten painoa voi olla niin paljon, vaikka vaatteita on yllättävän vähän. Ja yllättävän vähällä vaatemäärällä sitä kyllä selviääkin vallan mainiosti, mutta niistä koroista en suostunut tinkimään ja hyvä niin, sillä niillä on saatu moni asu näyttämään siistimmältä ja kaupunkikelpoisemmalta. Suomessa pakatessa myös mietitytti, että tuleekohan paksummalle hupparille käyttöä, mutta voi kyllä on tarpeen ainakin Malesialaisissa busseissa! Varusteista sanottakoon vielä sen verran, että päädyin tosiaan lopulta Ospreyn Aether 70l –malliin, joka on miehille tarkoitettu (ainoa ero on selän leveys…). Vaikka päätöstä edeltävät hetket ehkä toivatkin tittelin ”Partioaitan painajainen”, niin pointsit myyjille, jotka ihailtavan kärsivällisesti jaksoivat auttaa sovittelussa ja oikean värin tilaamisessa. Täällä kuukauden kokemuksella reissua jatkaa rinkkaansa erittäin tyytyväinen naishenkilö.

Kentällä kaikki sujui onneksi mallikkaasti ja pisteitä Changi -lentokentälle annamme siitä, että turvatarkastus tehtiin vasta lähtöportin läheisyydessä, eli matkustajat jakautuvat tasaisemmin pitkin kenttää, eikä ollut kilometrijonoja. Tästä voisi ottaa muutkin lentokentät mallia! Halpalentoyhtiön yölennolla ahtaissa tiloissa nukkuminen ei onnistunut ihan yhtä mukavasti, kuin Malesialaisessa bussissa ja koneen laskeutuessa 04:40 paikallista aikaa (GMT +9.5h) oltiin aika pihalla. Itse prosessi kentällä turvatarkastuksen läpi meni myös todella jouhevasti, emmekä törmänneet kuumottaviin virkailijoihin, joita olimme nähneet JIM-kanavalla ohjelmassa ”Australian rajalla”. Koska kaikki sujui kovin nopeasti, niin päätimme vielä jäädä notkumaan lentokentälle, sillä kaupungissa tuskin olisi kummoisemmin tekemistä aamulla klo 05:30…

Matka kentältä keskustaan taitettiin kätevästi Airpot shuttlella auringon taas noustessa ja kuljetusta odotellessa pääsimme keskustelemaan innokkaan kuskin kanssa, joka ihailtavalla innostuneisuudella jakoi tietoa ja mielipiteitä lähiseudun nähtävyyksistä. Hotellilla emme saaneet siihen aikaan vielä tietenkään huonetta, vaan edessä oli 6h hortoilua samoilla tamineilla. Ei siis muuta kuin keskustaan tutustumaan ja aamiaista etsimään! Aamiainen löytyi yhtä helposti, kuin ensimmäinen aborginaalikin, jota tuli tuijotettua hetki liian pitkään, niin että tunsi itsensä juntiksi. Siinä sitten samoiltiin pikkuruisen Darwinin katuja ja istuttiin aina välillä kahvilassa ja oltiin onnellisia siitä, että olimme vihdoin ja viimein maassa josta olimme unelmoineet pitkään! 

Iltapäivä lopulta kulutettiin hotellimme ihanalla uima-altailla. Altaita on kaksi ja varjoisia paikkoja löytyy myös penkkien lisäksi altaasta katetun osan alta. Siinä auringossa loikoillessa ja virkistävässä altaassa pulikoidessa haihtui edellisen vuorokauden väsymys taivaan tuuliin. Ja samalla tuli taas mieleen, että kuinka sitä on aika etuoikeutettu, kun saa tällaista unelmaa toteuttaa. Unelma sisältää kuitenkin budjetin ja siitä tarkkoina suuntasimme hakemaan päivällistarpeita viereistä supermarketista. Voi sitä onnea, kun sai ostaa tomaattia, fetaa, jugurttia ja pullollisen halpaa viiniä!! Pilkkahintainen (39€/yö) hotellihuoneemme on melko suuri ja ikkunan äärestä on kahden hengen pyöreä pöytä, jonka ääressä sopi viettää taas koti-iltaa herkkujen kera ennen kuin nukkumatti vei kahdeksan aikoihin 13h yöunille… 

 

Noin kaiken kaikkiaan ensimmäinen kuukausi on ollut hieno, eikä koti-ikävä vaivaa. Malesia oli oikein positiivinen kokemus ja voimme lämpimästi suositella! Suomen kesä ja syksy ovat ajankohtina ehkä parhaita, sillä valinnan varaa kuvan kauniista saarista löytyy enemmän (eli kuivalla kaudella). Alkuun oli hieman ennakkoluuloja muslimimaata kohtaan, mutta ne luulot kaikkosivat nopeasti. Ihmiset olivat erittäin ystävällisiä, avuliaita ja sopivasti rentoja. Kaikkialla pärjättiin hyvin englannilla ja kaikki tuntuu toimivan länsimaisin silmin oikein hyvin. Tyrkyttelevään kaupusteluun ei törmätty ja ylipäätään kumartelu ja mielistelevä hymyily puuttuu, mikä sai kaiken tuntumaan jotenkin aidommalta. 

Super mukavat respan tytöt Mali Perdanassa Langkawilla

Ensimmäinen kuukausi pysyttiin myös reilusti budjetissa, joten ihan niin kamalasti ei Australian ja Uuden-Seelannin etapit hirvitä. Vaatii se kuitenkin keskittymistä ja mielihaluista joutuu välillä tinkimään (shoe shopping on ihan nou-nou). Ainakin nyt on konkreettisempi käsitys siitä kuinka halvalla voidaan Aasiassa taas näiden kalliiden maiden jälkeen elää.

Terima Kasih sitten vaan tällä erää!